Tuli sitä tehtyy pikku jekku omistajalle. Se on miettiny jonku aikaa et mitä se sitten treenaa/harjoittelee miunkaa kun osaan jo ohittaa muut koirat niin nätisti. Päätin sitte näyttää et ei tää ohitusjuttu iha hallinnassa ole.
Oltii aamulenkillä kunnes kaksikappaletta kultsuja tuli vastaa hännät heiluen ja hihna kireällä pomppien meitä päin. Mamma käskytti minnuu ja kuuntelinki. Sitte ku mamma oli aloittamassa miun palkihtemista päätin vetää hihnan kireälle kultsuja päin ja huutaa kuuluisan huutoni josta seurasi haukkukohtaus ja ja ja korvatki laitoin lukkoo.
Oisitte nähny mamman ilmeen se oli iha hämillää tapahtuneesta, ei ollu kuullu mun pitkää aikaa haukkuvan toisille koirille. Nami multa kyllä jäi saamatta ja mami oli vähä äreänä loppu aamusta mut kyll se sit helty. Nyt oon taas kävelly kuin kelpo kansalainen, mut kannattaa välillä tehhä jekkuja omistajillee nii ne saa virikkeitä!
Mamman ajatuksia tapahtuneesta:
- Miksi noin kävi?
- Olinko jännittynyt?
- Ohitimmeko liian läheltä sittenkin?
- Vaikuttikohan pikkusiskoni läsnäolo tapahtuneeseen?
- Onko Maxi parantumassa myosiitista kerta jaksaa rähistä vastaan tuleville koirille?
- Kokiko Maxi toiset koirat uhkaksi?
. - Olivatko kultsut liian innokkaita Maxin mielestä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti